Event Notification:





Ympäristö Ei Tunne Rajoja - keskustelutilaisuus




17.11.2021

https://www.youtube.com/watch?v=jYpOglmRO7o&t=33s

Sodat, konfliktit ja erilaiset katastrofit, maanjäristykset, äärimmäiset sääilmiöt ja ilmastonmuutoksen vaikutukset vaikuttavat suoraan ja epäsuorasti ihmisten elämään. Vähemmän huomiota saa usein se, että ne aiheuttavat myös valtavia ympäristötuhoja. On kuitenkin tärkeä muistaa, että ihmiset ja ympäristö eivät ole erotettavissa toisistaan. Pitkällä aikavälillä ihmisten hyvinvointi on riippuvainen siitä, että ympäristömme voi hyvin ja miten hyvin tai huonosti yhteisöjen ympäristöön liittyvät rakenteet toimivat.

 

Kriisien ympäristövaikutukset voivat olla seurausta infrastruktuurin ja asuin – ja teollisuusrakennusten tuhoutumisesta, vedenjakelun, jätteen- tai jäteveden käsittelyjärjestelmien romahtamisesta. Maaperä ja vesistöt voivat saastua vuosikymmeniksi eteenpäin.

 

Kriisien yksi seuraus voi olla myös ihmisten muuttoliike, joka voi olla nopeaa tai hidasta. Pakolaistilanteen nopeus, pitkittyminen ja liikkeelle lähteneiden ihmisten määrä vaikuttavat merkittävästi myös maihin, joihin pakolaisia saapuu paljon.

 

Keskustelun taustana on esimerkkinä Syyrian kriisi, jonka seurauksista kulttuurikeskus Caisassa tällä hetkellä oleva näyttely kertoo. Jo 10 vuotta kestäneen sodan seurauksena yli 13 miljoonaa syyrialaista on joutunut pakenemaan kodeistaan, puolet heistä maan rajojen ulkopuolelle. Sota on aiheuttanut maailman suurimman pakolaiskriisin. Naapurimaassa Jordaniassa jopa joka kymmenes maan asukkaista on syyrialainen pakolainen, pienessä Libanonissa vielä useampi. Turkissa syyrialaispakolaisia on jopa 3,6 miljoonaa. Kauemmas, lähes 750 miljoonan asukkaan Eurooppaan, heitä on tullut yhteensä noin miljoona.

 

Tässä paneelissa pohdimme, miten kriisit ja ympäristö vaikuttavat toisiinsa yli rajojen ja maanosien. Teemoja ovat muun muassa veteen, jätteeseen, energiaan ja maankäyttöön liittyvät ongelmat ja ratkaisut, väestön liikkuvuuden ja pakolaisuuden aiheuttama paine yhteisöille ja ympäristölle sekä sodan aiheuttamat ympäristöhaitat.

 

Kriisejä pitäisi oppia katsomaan kokonaisuuksina. Jokainen maa pystyy vastaamaan kriiseihin vain oman historiansa ja resurssiensa mukaisesti. Kriisitilanteissa ennalta varautuminen, yhteistyö ja kansainvälinen tuki ovat yhä tärkeämmässä asemassa.

Tilaisuuden avaa Suomessa asuva Afganistanilainen journalisti Reza Adib, joka kertoo omakohtaisista kokemuksistaan Kreikan Morian sekä mantereen leireiltä. Hänen kuviaan on myös näyttelyssä Kreikan pakolaisleireistä kertovassa osuudessa. (Esityskieli Englanti)

• Antti Rautavaara, Ulkoministeriö, Kehityspolitiikan ja vesialan neuvonantaja
• Pekka Reinikainen, Punainen Risti, vaikuttamistyön asiantuntija
• Emma Hakala, vanhempi tutkija Ulkopoliittisella instituutilla (FIIA), tutkija Helsingin yliopistolla sekä BIOS-tutkimusyksikön jäsen.
• Venla Niva, väitöskirjatutkija Aalto yliopiston Vesi ja kehitys tutkimusryhmässä. Tutkii ympäristöllisten ja sosiaalisten tekijöiden vuorovaikutuksesta globaalin muuttoliikkeen taustalla.
• Vanessa Riki, Kuvajournalisti ja ympäristö- ja yhdyskuntatekniikan insinööri. Ympäristö ei tunne rajoja näyttelyn kuvaaja ja Crisis and Environment hankkeen vetäjä.
• Pasi Toiviainen – ilmastonmuutokseen perehtynyt tiedetoimittaja ja tietokirjailija. Tilaisuuden moderaattori.